Siirry pääsisältöön
Tämä sivu on käännetty automaattisesti englannista.
Työllisyys

Työntekijöiden oikeudet

Kaikilla Islannin työntekijöillä, sukupuolesta tai kansallisuudesta riippumatta, on samat oikeudet palkkaan ja muihin työoloihin, joista ammattiliitot ovat neuvotelleet Islannin työmarkkinoilla.

Työntekijöiden syrjintä ei ole normaalia työympäristössä.

Työntekijöiden oikeudet ja velvollisuudet

  • Palkkojen on oltava työehtosopimusten mukaisia.
  • Työaika ei saa olla pidempi kuin lain ja työehtosopimusten sallima työaika.
  • Erilaisten palkallisten lomien on myös oltava lain ja työehtosopimusten mukaisia.
  • Sairaus- tai tapaturmaloman aikana on maksettava palkkaa, ja työntekijän on saatava palkkalaskelma palkanmaksun yhteydessä.
  • Työnantajien on maksettava verot kaikista palkoista ja heidän on maksettava asianmukaiset prosenttiosuudet asiaankuuluville eläkekassoille ja työntekijöiden ammattiliitoille.
  • Työttömyysetuuksia ja muuta taloudellista tukea on saatavilla, ja työntekijät voivat hakea sairauden tai tapaturman jälkeen korvausta ja kuntoutuseläkettä.
  • Naisten ja miesten tasa-arvolain mukaan kaikki sukupuoleen perustuva syrjintä on kielletty.

Tasa-arvo työmarkkinoilla.

Lue lisää oikeuksistasi ja velvollisuuksistasi täältä.

Oletko uusi työmarkkinoilla?

Islannin työliitto (ASÍ) ylläpitää erittäin informatiivista verkkosivustoa ihmisille, jotka ovat uusia Islannin työmarkkinoilla. Sivusto on monella kielellä.

Sivustolla on esimerkiksi tietoa työmarkkinoilla olevien perusoikeuksista, ohjeet ammattiliiton löytämiseen, tietoa palkkakuittien laatimisesta ja hyödyllisiä linkkejä Islannin työssäkäyville.

Sivustolta on mahdollista lähettää kysymyksiä ASÍ:lle, haluttaessa nimettömänä.

Täältä löydät monikielisen esitteen (PDF), joka on täynnä hyödyllistä tietoa: Työskenteletkö Islannissa?

Meillä kaikilla on ihmisoikeudet: työhön liittyvät oikeudet

Laki yhdenvertaisesta kohtelusta työmarkkinoilla nro. 86/2018 kieltää nimenomaisesti kaiken syrjinnän työmarkkinoilla. Laki kieltää kaikenlaisen rodun, etnisen alkuperän, uskonnon, elämänasenteen, vamman, alentuneen työkyvyn, iän, seksuaalisen suuntautumisen, sukupuoli-identiteetin, sukupuolen ilmaisun tai seksuaalisuuden perusteella tapahtuvan syrjinnän.

Lainsäädäntö johtuu suoraan Euroopan parlamentin ja neuvoston direktiivistä 2000/78/EY yhdenvertaisen kohtelun yleisistä säännöistä työmarkkinoilla ja taloudessa.

Määrittämällä selkeän syrjinnän kiellon työmarkkinoilla voimme edistää yhtäläisiä mahdollisuuksia osallistua aktiivisesti Islannin työmarkkinoille ja ehkäistä sosiaalisen eristäytymisen muotoja. Lisäksi tällaisen lainsäädännön tavoitteena on välttää jaetun rodun ansioiden jatkuminen juurtumasta Islannin yhteiskuntaan.

Työhön liittyvät oikeudet

Yllä oleva video käsittelee työmarkkinaoikeuksia Islannissa. Se sisältää hyödyllistä tietoa työntekijöiden oikeuksista ja havainnollistaa kansainvälisen suojelun saaneiden ihmisten kokemuksia Islannissa.

Islannin Amnesty Internationalin ja Islannin ihmisoikeuskeskuksen tekemä.

Työpaikkakoulutusvideoita kiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta

Työturvallisuus- ja työterveyslaitos on tuottanut seitsemän videota työpaikkakiusaamisesta, häirinnästä ja väkivallasta. Videot ovat saatavilla sekä englanniksi että islanniksi, ja löydät linkit videoihin täältä .

Työvoimakauppa

Tasa-arvotoimisto on tehnyt tämän koulutusvideon työkaupan pääpiirteistä. Se on äänitetty ja tekstitetty viidellä kielellä (islanniksi, englanniksi, puolaksi, espanjaksi ja ukrainaksi), ja löydät ne kaikki täältä.

Lapset ja työ

Yleissääntönä on, että lapset eivät saa tehdä töitä. Oppivelvollisuuslapset saavat työskennellä vain kevyessä työssä. Alle 13-vuotiaat lapset saavat osallistua kulttuuri- ja taidetapahtumiin sekä urheilu- ja mainostyöhön vain Työturvallisuus- ja työterveyslaitoksen luvalla.

13-14-vuotiaat lapset voivat työskennellä kevyessä työssä, jota ei pidetä vaarallisena tai fyysisesti haastavana. 15-17-vuotiaat voivat työskennellä koulujen loma-aikoina enintään kahdeksan tuntia päivässä (neljäkymmentä tuntia viikossa). Lapset ja nuoret aikuiset eivät välttämättä työskentele yöllä.

Palkallinen vapaa

Kaikilla palkansaajilla on lomavuoden aikana (1.5.-30.4.) oikeus noin kahden päivän palkalliseen lomavapaaseen jokaiselta kokoaikatyökuukaudelta. Vuosiloma pidetään pääasiassa touko-syyskuun välisenä aikana. Vähimmäislomaoikeus on 24 päivää vuodessa kokoaikatyön perusteella. Työntekijät neuvottelevat työnantajaltaan ansaitun lomavapaan määrästä ja työstä poissaoloajasta.

Työnantajat maksavat vähintään 10,17 % palkasta omalle kunkin työntekijän nimiin rekisteröidylle pankkitilille. Tämä määrä korvaa palkan, kun työntekijä jää töistä lomavapaan vuoksi, useimmiten kesällä. Jos työntekijälle ei ole kertynyt tälle tilille riittävästi täysin rahoitettua lomavapaata, hän voi silti pitää vähintään 24 päivää vapaata sovittaessa työnantajansa kanssa, josta osa on palkatonta lomavapaata.

Jos työntekijä sairastuu kesälomallaan, sairauspäiviä ei lasketa lomapäiviksi eikä niitä vähennetä työntekijän oikeutettujen päivien lukumäärästä. Jos sairaus sattuu lomavapaan aikana, on työntekijän esitettävä työhön palatessaan lääkärin, terveyskeskuksen tai sairaalan terveystodistus. Työntekijän tulee käyttää ne päivät, jotka hänellä on tällaisen tapahtuman vuoksi jäljellä, ennen seuraavan vuoden 31. toukokuuta.

Työajat ja kansalliset vapaapäivät

Työaikaa säätelee erityinen lainsäädäntö. Tämä oikeuttaa työntekijät tiettyihin lepoaikoihin, ateria- ja kahvitaukoihin sekä lakisääteisiin lomiin.

Sairauslomaa työsuhteen aikana

Jos et voi olla töissä sairauden vuoksi, sinulla on tietyt oikeudet palkalliseen sairauslomaan. Saadaksesi palkallisen sairausloman, sinun on työskennellyt vähintään kuukauden ajan saman työnantajan palveluksessa. Jokaisesta ylimääräisestä työssäolokuukaudesta työntekijä ansaitsee lisämäärän palkallista sairauslomaa. Yleensä sinulla on oikeus kahteen palkalliseen sairauslomaan kuukaudessa. Summat vaihtelevat työmarkkinoiden eri alojen välillä, mutta ne ovat kaikki hyvin dokumentoituja työehtosopimuksiin.

Jos työntekijä on sairauden tai tapaturman vuoksi poissa työstä pidempään kuin hänellä on oikeus palkalliseen lomaan/palkkaan, hän voi hakea päivärahaa liiton sairauslomakassasta.

Korvaus sairaudesta tai tapaturmasta

Ne, joilla ei ole oikeutta mihinkään tuloon sairauden tai tapaturman vuoksi, voivat olla oikeutettuja sairauslomapäivärahaan.

Työntekijän on täytettävä seuraavat ehdot:

  • Hae vakuutus Islannissa.
  • Olla täysin työkyvytön vähintään 21 peräkkäisen päivän ajan (lääkärin vahvistama työkyvyttömyys).
  • Ovat lopettaneet työnsä tai kokeneet viivästyksiä opinnoissaan.
  • Ovat lakanneet saamasta palkkatuloja (jos niitä oli).
  • Oltava vähintään 16-vuotias.

Sähköinen hakemus on saatavilla Islannin sairausvakuutuksen verkkosivuston oikeusportaalissa.

Voit myös täyttää sairauspäivärahahakemuksen (DOC-asiakirja) ja palauttaa sen Islannin sairausvakuutuslaitokselle tai pääkaupunkiseudun ulkopuolisten piirikomissaarien edustajalle.

Islannin sairausvakuutuksen sairauslomakorvausten määrä ei täytä kansallista toimeentulorajaa. Varmista myös, että tarkistat oikeutesi ammattiliittosi maksuihin ja kuntasi taloudelliseen tukeen.

Lue lisää sairausetuuksista osoitteessa island.is

Pitää mielessä:

  • Sairauspäivärahoja ei makseta samalta ajalta kuin valtion sosiaaliturvalaitoksen kuntoutuseläkettä.
  • Sairauspäivärahoja ei makseta samalta ajalta kuin Islannin sairausvakuutusyhtiön tapaturmaetuuksia.
  • Sairauspäivärahoja ei makseta rinnakkain äitiys-/isyyslomarahaston maksujen kanssa.
  • Sairauspäivärahoja ei makseta rinnakkain työvoimaviraston maksamien työttömyysetuuksien kanssa. Sairauspäivärahoihin voi kuitenkin olla oikeus, jos työttömyysetuudet peruutetaan sairauden vuoksi.

Kuntoutuseläke sairauden tai tapaturman jälkeen

Kuntoutuseläke on tarkoitettu henkilöille, jotka eivät pysty työskentelemään sairauden tai tapaturman vuoksi ja jotka ovat kuntoutusohjelmassa, jonka tavoitteena on palata työmarkkinoille. Kuntoutuseläkkeen tärkein edellytys on osallistuminen ammattilaisen valvonnassa järjestettävään kuntoutusohjelmaan, jonka tavoitteena on palauttaa henkilön kyky palata työelämään.

Lisätietoja kuntoutuseläkkeestä löydät Sosiaaliturvaviranomaisen verkkosivuilta .

Palkat

Palkanmaksu tulee kirjata palkkalaskelmaan. Palkkalaskelmassa on selvästi käytävä ilmi maksettu summa, saadun palkan määrän laskemiseen käytetty kaava sekä työntekijän palkasta vähennetyt tai lisätyt summat.

Työntekijä voi nähdä tietoja veronmaksuista, lomamaksuista, ylityökorvauksista, palkattomista lomista, sosiaalivakuutusmaksuista ja muista palkkoihin vaikuttavista seikoista.

Verot

Yleiskatsaus Islannin veroista, verohelpotuksista, verokortista, veroilmoituksista ja muista verotukseen liittyvistä asioista löytyy täältä.

Pimeä työ

Joskus ihmisiä pyydetään olemaan ilmoittamatta tekemästään työstä verotuksellisesti. Tätä kutsutaan "pimeäksi työksi". Pimeällä työllä tarkoitetaan kaikkea palkallista toimintaa, jota ei ilmoiteta viranomaisille. Pimeä työ on laitonta, ja sillä on kielteisiä vaikutuksia sekä yhteiskuntaan että siihen osallistuviin ihmisiin. Pimeää työtä tekevillä ei ole samoja oikeuksia kuin muilla työntekijöillä, minkä vuoksi on tärkeää tietää työn ilmoittamatta jättämisen seuraukset.

Pimeästä työstä seuraa seuraamuksia, koska se luokitellaan veronkierroksi. Se voi myös johtaa siihen, että työehtosopimusten mukaista palkkaa ei makseta. Se haastaa myös maksamattoman palkan vaatimisen työnantajalta.

Jotkut saattavat nähdä sen molempien osapuolten edunsaajavaihtoehtona – työnantaja maksaa pienempää palkkaa ja työntekijä saa korkeamman palkan maksamatta veroja. Työntekijät eivät kuitenkaan saa tärkeitä työntekijän oikeuksia, kuten eläkettä, työttömyysturvaa, lomaa jne. Heitä ei myöskään ole vakuutettu tapaturman tai sairauden varalta.

Pimeä työ vaikuttaa kansakuntaan, koska maa saa vähemmän veroja hoitaakseen julkisia palveluja ja palvellakseen kansalaisiaan.

Islannin työliitto (ASÍ)

ASÍn tehtävänä on edistää jäsenliittojensa, ammattiliittojensa ja työntekijöidensä etuja tarjoamalla johtajuutta työllisyys-, sosiaali-, koulutus-, ympäristö- ja työmarkkinapolitiikan koordinoinnissa.

Keskusliitto koostuu 46:sta työmarkkinoilla toimivien yleisten työntekijöiden ammattiliitosta. (Esimerkiksi toimisto- ja vähittäiskaupan työntekijät, merimiehet, rakennus- ja teollisuustyöntekijät, sähkötyöntekijät sekä useat muut yksityisen sektorin ja osan julkisen sektorin ammatit.)

Islannin työlaki

Oikeutesi työpaikalla

Tutustu tähän ASÍn (Islannin työväenliiton) laatimaan esitteeseen saadaksesi lisätietoja työskentelyoikeuksistasi Islannissa.

Hyödyllisiä linkkejä

Työntekijöiden syrjintä ei ole normaali osa työympäristöä