Lasten oikeudet

Lapsilla on oikeus tuntea molemmat vanhempansa. Vanhempien velvollisuus on suojella lapsiaan henkiseltä ja fyysiseltä väkivallalta ja muilta uhilta.

Lasten tulisi saada kykyjensä ja kiinnostuksen kohteidensa mukaista koulutusta. Vanhempien tulisi kuulla lapsiaan ennen kuin heihin vaikuttavia päätöksiä tehdään. Lapsille tulisi antaa enemmän sananvaltaa heidän kasvaessaan ja kypsyessään.

Useimmat alle 5-vuotiaisiin lapsiin liittyvät onnettomuudet tapahtuvat kotona. Turvallinen ympäristö ja vanhempien valvonta vähentävät huomattavasti onnettomuuksien riskiä ensimmäisten elinvuosien aikana. Vakavien onnettomuuksien ehkäisemiseksi vanhempien ja muiden lapsista huolehtivien on tiedettävä onnettomuuksien ja lasten fyysisen, henkisen ja emotionaalisen kehityksen välinen suhde eri ikäkausina. Lapset eivät ole kypsiä arvioimaan ja käsittelemään ympäristön vaaroja ennen kuin 10–12-vuotiaina.

13–18-vuotiaiden lasten tulee totella vanhempiensa ohjeita, kunnioittaa muiden mielipiteitä ja noudattaa lakia. Nuoret aikuiset saavuttavat oikeustoimikelpoisuuden eli oikeuden päättää omista taloudellisista ja henkilökohtaisista asioistaan 18-vuotiaana. Tämä tarkoittaa, että he ovat vastuussa omaisuudestaan ja voivat päättää asuinpaikastaan, mutta he menettävät oikeuden vanhempiensa elatukseen.

6–16-vuotiaiden lasten on osallistuttava perusopetukseen. Pakollinen koulunkäynti on maksutonta. Perusopetus päättyy kokeisiin, joiden jälkeen on mahdollista hakea toisen asteen koulutukseen. Yläkoulujen syyslukukauden ilmoittautuminen tapahtuu verkossa, ja ilmoittautumisen määräaika on joka vuosi kesäkuussa. Kevätlukukauden oppilaiden ilmoittautuminen tapahtuu joko koulussa tai verkossa.

Menntagáttin verkkosivuilta löytyy tietoa erityiskouluista, erityisosastoista, opinto-ohjelmista ja muista vammaisille lapsille ja nuorille aikuisille tarkoitetuista opintovaihtoehdoista.

Oppivelvollisia lapsia saa käyttää vain kevyisiin töihin. Alle 13-vuotiaat lapset saavat osallistua vain kulttuuri- ja taidetapahtumiin sekä urheilu- ja mainostyöhön ja vain työturvallisuusviranomaisen luvalla.

13–14-vuotiaita lapsia voidaan käyttää kevyissä töissä, joita ei pidetä vaarallisina tai fyysisesti vaativina. 15–17-vuotiaat voivat työskennellä enintään kahdeksan tuntia päivässä (neljäkymmentä tuntia viikossa) koulujen loma-aikoina. Lapset ja nuoret aikuiset eivät saa työskennellä yöllä.

Useimmat suuret kunnat järjestävät kesäisin muutaman viikon ajan työkouluja tai nuorisotyöohjelmia vanhimmille alakoululaisille (13–16-vuotiaille).

Islannin lapsiasiamiehen nimittää pääministeri. Hänen tehtävänään on suojella ja edistää kaikkien alle 18-vuotiaiden lasten etuja, oikeuksia ja tarpeita Islannissa.

Islannissa on säädetty uusi laki lasten hyvinvoinnin tukemiseksi. Sen nimi on laki lasten hyvinvoinnin edistämiseksi tarjottavista integroiduista palveluista, joka tunnetaan myös nimellä hyvinvointilaki.

Tämä laki varmistaa, että lapset ja perheet eivät eksy eri järjestelmien välillä tai joudu navigoimaan palveluiden välillä yksin. Jokaisella lapsella on oikeus saada tarvitsemaansa apua silloin, kun hän sitä tarvitsee.

Oikean tuen löytäminen voi joskus olla vaikeaa, ja tämän lain tavoitteena on helpottaa sitä varmistamalla, että oikeat palvelut tarjotaan oikeaan aikaan oikeiden ammattilaisten toimesta. Lapset ja vanhemmat voivat pyytää integroituja palveluita kaikilla koulutasoilla, sosiaalipalvelujen kautta tai terveyskeskuksissa.

Islannin kunnat ovat vastuussa lastensuojelusta ja niiden on noudatettava kansallisia lastensuojelulakeja. Lastensuojelupalveluja on saatavilla kaikissa kunnissa. Niiden tehtävänä on tukea vakavien haasteiden edessä olevia lapsia ja vanhempia sekä varmistaa lapsen turvallisuus ja hyvinvointi.

Lastensuojelutyöntekijät ovat erityiskoulutuksen saaneita ammattilaisia, joilla on usein tausta sosiaalityössä, psykologiassa tai kasvatuksessa. Tarvittaessa he voivat saada lisätukea ja ohjausta lasten ja perheiden kansalliselta virastolta (Barna- og fjölskyldustofa), erityisesti monimutkaisissa tapauksissa.

Joissakin tilanteissa paikallisilla piirikunnanvaltuustoilla on valta tehdä virallisia päätöksiä lastensuojeluasioissa.

Islannin lastensuojelulain mukaan jokaisella on velvollisuus ilmoittaa, jos hän epäilee lapsen joutuvan väkivallan, häirinnän tai sopimattomissa olosuhteissa elävän kohteeksi. Tästä tulee ilmoittaa poliisille hätänumeroon 112 tai paikalliselle lastensuojelutoimikunnalle .

Lastensuojelulain tarkoituksena on varmistaa, että lapset, jotka elävät sopimattomissa olosuhteissa tai jotka vaarantavat omaa terveyttään ja kehitystään, saavat tarvittavaa apua. Lastensuojelulaki kattaa kaikki Islannin valtion alueella asuvat lapset.

Islannin laki määrää, kuinka kauan 0–16-vuotiaat lapset saavat olla ulkona iltaisin ilman aikuisen valvontaa. Näiden sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että lapset kasvavat turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä, jossa he saavat riittävästi unta.

Islannissa ei ole lakeja, jotka sanoisivat, minkä ikäisenä lapset voivat jäädä kotiin yksin tai kuinka kauan.

Vanhempien on päätettävä, mikä on parasta lapselle. Tämä perustuu lastensuojelulakiin ja lastensuojelulakiin .

Päätöstä tehdessään vanhempien tulisi miettiä:

• Lapsen ikä ja kypsyysaste
• Jos lapsi tuntee olonsa turvalliseksi ja halukkaaksi
• Jos koti on turvallinen
• Jos lähellä on aikuisia, jotka voivat auttaa

On parasta aloittaa lyhyillä kerroilla ja lisätä niitä hitaasti, jos lapsi pärjää hyvin.
Aivan pieniä lapsia ei tule koskaan jättää yksin. Jos näin käy, siitä on ehkä ilmoitettava lastensuojelulle.

Jos olet epävarma siitä, pitäisikö tilanteesta ilmoittaa lastensuojelulle, sinun kannattaa ottaa yhteyttä lastensuojeluun saadaksesi neuvoja.

12-vuotiaat tai sitä nuoremmat lapset saavat olla julkisilla paikoilla vain klo 20.00 jälkeen, jos he ovat aikuisten seurassa.

1. toukokuuta ja 1. syyskuuta välisenä aikana ne voivat olla julkisesti auki klo 22.00 asti. Tämän säännöksen ikärajat viittaavat syntymävuoteen, eivät syntymäpäivään.

Täältä löydät tietoa lasten ulkoilutunneista kuudella kielellä. Islannin laki määrää, kuinka kauan 0-16-vuotiaat lapset saavat olla ulkona iltaisin ilman aikuisen valvontaa. Näiden sääntöjen tarkoituksena on varmistaa, että lapset kasvavat turvallisessa ja terveellisessä ympäristössä, jossa on riittävästi unta.

13-16-vuotiaat lapset ilman aikuista eivät saa olla ulkona kello 22:00 jälkeen, elleivät he ole matkalla kotiin koulun, urheilujärjestön tai nuorisoseuran järjestämästä tapahtumasta.

Toukokuun 1. päivän ja syyskuun välisenä aikana lapset saavat oleskella ulkona vielä kaksi tuntia tai viimeistään keskiyöhön asti. Tämän säännöksen ikärajat viittaavat syntymävuoteen, eivät syntymäpäivään.

Työnteon osalta nuoret aikuiset eivät pääsääntöisesti saa tehdä työtä, joka ylittää heidän fyysisen tai psyykkisen kykynsä tai aiheuttaa vaaraa heidän terveydelleen. Heidän on perehdyttävä työympäristön riskitekijöihin, jotka voivat uhata heidän terveyttään ja turvallisuuttaan, ja siksi heille on tarjottava asianmukaista tukea ja koulutusta. Lue lisää Nuorten työelämästä.

Kiusaaminen on yhden tai useamman henkilön toistuvaa tai jatkuvaa fyysistä tai henkistä häirintää tai väkivaltaa. Kiusaamisella voi olla vakavia seurauksia uhrille.

Kiusaaminen tapahtuu yksilön ja ryhmän tai kahden yksilön välillä. Kiusaaminen voi olla sanallista, sosiaalista, aineellista, henkistä ja fyysistä. Se voi olla nimittelyä, juoruja tai vääriä tarinoita yksittäisestä henkilöstä tai ihmisten rohkaisua jättämään huomiotta tietyt henkilöt. Kiusaamiseen kuuluu myös jonkun toistuva pilkaminen ulkonäön, painon, kulttuurin, uskonnon, ihonvärin, vamman jne. takia. Kiusaamisen uhri voi tuntea itsensä epätoivotuksi ja syrjäytyneeksi ryhmästä, johon hänellä ei ole muuta vaihtoehtoa kuin kuulua esim. koululuokka tai perhe. Kiusaamisella voi olla myös pysyvästi vahingollisia seurauksia tekijälle.

Koulujen velvollisuus on reagoida kiusaamiseen, ja monet alakoulut ovat laatineet toimintasuunnitelmia ja ehkäiseviä toimenpiteitä.