Miten auttaa lapsia selviytymään traumasta
Monikulttuurinen tiedotuskeskus on Tanskan pakolaisneuvoston luvalla ja yhteistyössä sen kanssa julkaissut tiedotuslehtisen siitä, miten lapsia voidaan auttaa selviytymään traumasta.

Kuinka auttaa lastasi
- Kuuntele lasta. Anna lapsen puhua kokemuksistaan, ajatuksistaan ja tunteistaan, myös vaikeista.
- Luo itsellesi päivittäiset rutiinit ja kiinteät ajat aterioille, nukkumaanmenolle ja niin edelleen.
- Leiki lapsen kanssa. Monet lapset käsittelevät ahdistavia kokemuksia leikin kautta.
- Ole kärsivällinen. Lasten on ehkä puhuttava samasta asiasta yhä uudelleen ja uudelleen.
- Ota yhteyttä sosiaalityöntekijään, opettajaan, terveydenhoitajaan tai terveyskeskukseen, jos koet, että asiat vaikeutuvat liikaa tai traumat pahenevat.
Olet tärkeä
Vanhemmat ja hoitajat ovat lapsen elämän tärkeimpiä ihmisiä, erityisesti silloin, kun lapset tarvitsevat apua traumaattisten kokemusten käsittelyyn. Kun tiedät, miten traumaattiset kokemukset vaikuttavat lapsiin, on helpompi ymmärtää heidän tunteitaan ja käyttäytymistään ja helpompi auttaa heitä.
Normaali reaktio
Aivot reagoivat ahdistaviin kokemuksiin tuottamalla stressihormoneja, jotka asettavat kehon valppaaseen tilaan. Tämä auttaa meitä ajattelemaan ja toimimaan nopeasti, jotta voimme selviytyä hengenvaarallisista tilanteista.
Jos kokemus on hyvin intensiivinen ja pitkäkestoinen, aivot ja joskus myös keho pysyvät valppaana, vaikka hengenvaarallinen tilanne olisi ohi.
Tuen etsiminen
Vanhemmat voivat myös kokea traumaattisia tapahtumia, jotka voivat vaikuttaa negatiivisesti heidän hyvinvointiinsa. Trauman oireet voivat siirtyä vanhemmilta lapsille ja vaikuttaa lapsiin, vaikka he eivät olisi itse kokeneet ahdistavaa tilannetta. On tärkeää hakea apua ja
keskustele kokemuksistasi jonkun kanssa.
Puhu lapselle
Monet vanhemmat sulkevat lapset pois aikuisten keskusteluista ahdistavista kokemuksista ja vaikeista tunteista. Näin tehdessään vanhemmat uskovat suojelevansa lapsiaan. Lapset kuitenkin aistivat paljon enemmän kuin aikuiset tietävät, varsinkin kun jokin on vialla. Heistä tulee uteliaita ja huolestuneita, kun jokin pidetään heiltä salassa.
Siksi on parempi puhua lasten kanssa sekä omista että heidän kokemuksistaan ja tunteistaan ja valita sanasi huolellisesti lapsen iän ja ymmärrystason perusteella varmistaaksesi, että selitys on asianmukainen ja tukeva.
Traumaattiset tapahtumat
Trauma on normaali reaktio epänormaaleihin tapahtumiin:
- Vanhemman tai läheisen perheenjäsenen katoaminen, kuolema tai loukkaantuminen
- Fyysinen vamma
- Sodan kokeminen
- Väkivallan tai uhkausten todistaminen
- Pakeneminen kodistaan ja maastaan
- Pitkä poissaolo perheestä
- Fyysinen väkivalta
- Perheväkivalta
- Seksuaalinen hyväksikäyttö
Lasten reaktiot
Lapset reagoivat traumaan monin eri tavoin. Yleisiä reaktioita ovat:
- Vaikeuksia keskittyä ja oppia uusia asioita
- Viha, ärtyneisyys, mielialan vaihtelut
- Fyysisiä vaivoja, kuten vatsakipua, päänsärkyä, huimausta, pahoinvointia
- Suru ja eristäytyminen
- Ahdistus ja pelko
- Yksitoikkoinen tai liioiteltu peli
- Levoton ja hermostunut
- Paljon itkemistä, paljon huutamista
- Kiinni vanhempiinsa
- Vaikeuksia nukahtaa tai herätä yöllä
- Toistuvat painajaiset
- Pimeyden pelko
- Pelko kovista äänistä
- Pelko olla yksin